Siirry suoraan sisältöön

Preferenssi – säännöt, pisteytys ja pelin kulku

Table of Contents

Preferenssi on perinteinen tikkipeli, joka on viihdyttänyt korttipelien ystäviä jo vuosikymmenten ajan.

Se on kolmen pelaajan peli, jossa yhdistyvät taktinen ajattelu, muisti ja sopiva ripaus jännitystä. Vaikka säännöt vaativat hieman opettelua, ne muuttuvat luonteviksi jo parin pelikerran jälkeen.

Tässä oppaassa käydään läpi Preferenssin säännöt, pelin kulku, tarjouskierros ja pisteytys selkeästi ja aloittelijaystävällisesti. Kun olet lukenut tekstin, sinulla on kaikki tarvittava tieto ensimmäisen pelin aloittamiseen.

Preferenssi – pelin perustiedot
Pelaajamäärä3 pelaajaa (myös 4 pelaajaa onnistuu niin, että jakaja on vuorollaan tauolla)
Korttipakka32 korttia (ässästä seiskaan; kaikki kuutosta pienemmät kortit poistettu)
Korttien järjestysÄssä (korkein), kuningas, kuningatar, jätkä, 10, 9, 8, 7 (matalin)
Kortteja per pelaaja10 korttia; jäljelle jää 2 kortin ”leski”
Pelin tyyppiTikkipeli, jossa käydään huutokauppa (tarjouskierros)
TavoitePelinviejä yrittää voittaa lupaamansa tikkimäärän; puolustajat yrittävät estää sen ja kerätä omat tikkinsä

Mikä peli Preferenssi on?

Preferenssi (tunnetaan myös nimillä preferans ja préférence) on tikkipeli, eli peli, jossa pelaajat pyrkivät voittamaan yksittäisiä kierroksia kutsutaan tikeiksi.

Yhdellä tikillä tarkoitetaan yhtä kierrosta, jonka aikana jokainen pelaaja lyö pöytään yhden kortin. Korkein kortti voittaa tikin.

Pelin juuret ovat 1800-luvun Keski-Euroopassa, ja siitä on kehittynyt lukuisia alueellisia muunnelmia aina Itävallasta Venäjälle asti. Preferenssiä pelataan pisteillä, ei rahalla, joten se sopii hyvin rennoksi seurapeliksi.

Jos pidät tällaisista tikkipeleistä, myös Ristiseiska tarjoaa samankaltaista taktista pelattavaa.

Preferenssin säännöt

Preferenssiä pelataan 32 kortin pakalla. Pakka syntyy, kun tavallisesta 52 kortin pakasta poistetaan kaikki kuutosta pienemmät kortit sekä jokerit. Jäljelle jäävät siis ässä, kuningas, kuningatar, jätkä sekä numerot 10, 9, 8 ja 7 jokaisessa maassa.

Korttien arvojärjestys on tärkeä muistaa. Korkeimmasta matalimpaan se on: ässä, kuningas, kuningatar, jätkä, 10, 9, 8, 7. Huomaa, että ässä on korkein kortti ja seiska matalin.

Pelaajia on kolme. Yksi heistä toimii vuorollaan pelinviejänä ja kaksi muuta puolustajina. Roolit vaihtuvat jokaisella jaolla, joten jokainen pääsee vuorollaan sekä hyökkäämään että puolustamaan.

Valttimaa ja maan seuraaminen

Preferenssissä yksi maa toimii valttina eli trumpina. Valttimaan kortit voittavat kaikki muut maat riippumatta niiden numeroarvosta.

Pelin aikana pelaajien on seurattava maata: jos pöytään on lyöty esimerkiksi hertta, muidenkin on pelattava herttaa, mikäli sellainen löytyy kädestä.

Jos pelaajalla ei ole aloitusmaan korttia, hän voi pelata valttia ja voittaa tikin sillä. Jos kädessä ei ole aloitusmaata eikä valttia, pelaaja saa lyödä minkä tahansa kortin. Tällöin kannattaa yleensä pelata käden matala-arvoisin kortti pois.

Tikin voittaa korkein aloitusmaan kortti tai korkein pelattu valtti. Tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin.

Pelin kulku vaihe vaiheelta

Preferenssi etenee selkeissä vaiheissa. Kun opit näiden järjestyksen, koko peli avautuu huomattavasti helpommin.

Preferenssin kulku vaihe vaiheelta
1
Jako. Jokainen saa 10 korttia kahdessa viiden kortin erässä. Kaksi jäljelle jäävää korttia muodostavat ”lesken” pöydälle kuvapuoli alaspäin.
2
Tarjouskierros. Pelaajat ilmoittavat vuorotellen, kuinka monta tikkiä ja millä valttimaalla he ovat valmiita pelaamaan. Korkein tarjous voittaa ja tekijästä tulee pelinviejä.
3
Lesken otto. Pelinviejä ottaa lesken kaksi korttia käteensä ja poistaa vastaavasti kaksi korttia, minkä jälkeen hän vahvistaa valttimaan ja tikkitavoitteen.
4
Puolustajien valinta. Kaksi muuta pelaajaa päättävät, puolustavatko (vistaavat) vai passaavatko. Puolustajilla on oma tikkikiintiönsä, joka heidän on täytettävä.
5
Tikkien pelaaminen. Kortit lyödään maan mukaan; korkein maan kortti tai korkein valtti voittaa tikin. Lopuksi lasketaan, täyttyivätkö tavoitteet, ja pisteet kirjataan.

Korttien jakaminen

Jakaja sekoittaa pakan ja jakaa jokaiselle pelaajalle kymmenen korttia kahdessa viiden kortin erässä.

Kaksi jäljelle jäävää korttia asetetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin. Näitä kortteja kutsutaan leskeksi (tunnetaan myös nimellä talon). Leski voi myöhemmin parantaa pelinviejän kättä merkittävästi.

Tarjouskierros

Jaon jälkeen alkaa tarjouskierros, joka on eräänlainen huutokauppa.

Pelaajat ilmoittavat vuorotellen, kuinka monta tikkiä he uskovat pystyvänsä voittamaan ja millä valttimaalla. Venäläisessä perinteessä tarjoukset ovat tyypillisesti kuudesta kymmeneen tikkiin.

Korkeimman tarjouksen tehnyt pelaaja voittaa huutokaupan. Hänestä tulee pelinviejä, ja hän saa oikeuden valita valttimaan. Tämä vaihe on ratkaiseva, sillä se määrittää pelin suunnan ja pelaajien roolit.

Lesken ottaminen

Voitettuaan tarjouskierroksen pelinviejä ottaa lesken kaksi korttia käteensä. Vastapainoksi hän poistaa kädestään kaksi korttia, jotta korttimäärä pysyy oikeana.

Tämän jälkeen pelinviejä vahvistaa lopullisen valttimaan ja tikkitavoitteensa.

Puolustaminen eli vistaaminen

Kun pelinviejä on selvillä, kaksi muuta pelaajaa päättävät, puolustavatko he vai passaavatko.

Puolustamista kutsutaan vistaamiseksi. Vistaava pelaaja sitoutuu keräämään oman osuutensa tikeistä ja yrittää estää pelinviejää saavuttamasta tavoitettaan.

Jos vain yksi pelaaja vistaa, hän pelaa yksin pelinviejää vastaan. Jos molemmat vistaavat, he pyrkivät yhdessä keräämään sovitun määrän tikkejä. Jos molemmat passaavat, pelinviejä saavuttaa tavoitteensa ilman vastustusta.

Voittaminen Preferenssissä

Preferenssiä pelataan useita kierroksia peräkkäin, joten yksittäisen kierroksen voitto ei vielä ratkaise koko peliä.

Pelinviejä ”voittaa” kierroksen, jos hän saavuttaa tai ylittää lupaamansa tikkimäärän. Puolustajat onnistuvat, jos he keräävät oman tikkikiintiönsä tai estävät pelinviejää pääsemästä tavoitteeseensa.

Koko pelin voittaa yleensä se, joka ensimmäisenä saavuttaa etukäteen sovitun pistemäärän. Menestys vaatii sekä taitoa että hieman onnea: on tärkeää seurata, mitä kortteja on jo pelattu, ja ennakoida vastustajien siirtoja.

Pisteiden laskenta

Preferenssin pisteytys on pelin monimutkaisin osa, ja tarkat pistemäärät vaihtelevat muunnelmittain. Perusperiaate on kuitenkin kaikissa versioissa sama, ja se rakentuu kolmen osan varaan.

Pooli eli pulja

Kun pelinviejä saavuttaa tavoitteensa, hän kirjaa pisteitä omaan pooliinsa (venäläisittäin pulja). Mitä korkeamman tarjouksen pelaaja on tehnyt ja täyttänyt, sitä enemmän pisteitä poolista kertyy.

Vistipisteet

Vistipisteet kuuluvat puolustajille. Jokaisesta tikistä, jonka puolustaja onnistuu voittamaan pelinviejältä, hän ansaitsee pisteitä.

Tämä tekee puolustamisesta houkuttelevaa ja tasapainottaa peliä: pelinviejällä on painetta onnistua, koska vastustajat hyötyvät jokaisesta napatusta tikistä.

Vuori eli sakkopisteet

Jos pelinviejä ei saavuta lupaamaansa tikkimäärää, hänelle kertyy rangaistuspisteitä. Näitä kutsutaan usein vuoreksi (venäläisittäin gora).

Vuori toimii pelin jarruna: liian rohkeat tarjoukset voivat kostautua, joten pelaajan kannattaa arvioida kättään realistisesti ennen tarjouksen tekemistä.

Kierroksia jatketaan, kunnes ennalta sovittu pistemäärä täyttyy. Koska tarkat pisterajat ja kertoimet vaihtelevat muunnelmien välillä, kannattaa sopia käytettävästä pistetaulukosta ennen pelin aloittamista.

Preferenssin muunnelmia

Kuten monista klassikkopeleistä, myös Preferenssistä on syntynyt useita alueellisia muunnelmia vuosien varrella.

Yleisimpiä ovat itävaltalainen, unkarilainen ja venäläinen Preferenssi. Näissä muunnelmissa on eroja muun muassa pisteytyksessä, sallituissa tarjouksissa ja erikoissopimuksissa.

Yksi merkittävä ero kulkee kahden perinteen välillä. Keskieurooppalaisessa perinteessä pelinviejän tavoitteena on yleensä aina kuusi tikkiä. Venäjällä ja Kaakkois-Euroopassa suosituksi tulleessa perinteessä pelaaja voi sen sijaan tarjota seitsemää, kahdeksaa, yhdeksää tai kymmentä tikkiä, jolloin sekä palkkiot että riskit kasvavat.

Monet muunnelmat sisältävät myös erikoissopimuksia. Esimerkiksi miseerissä pelinviejä pyrkii päinvastaiseen tavoitteeseen: olemaan voittamatta yhtään tikkiä.

Riippumatta siitä, mitä muunnelmaa pelaat, Preferenssi yhdistää taitavasti strategian, muistin ja sosiaalisen kanssakäymisen. Jos innostut korttipeleistä laajemmin, myös Skip-Bo ja Yatzy tarjoavat mukavaa vaihtelua peli-iltoihin.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monta pelaajaa Preferenssiin tarvitaan?
Preferenssi on suunniteltu kolmelle pelaajalle. Sitä voi pelata myös neljä henkilöä niin, että jakaja on vuorollaan tauolla eikä osallistu kyseiseen jakoon.

Millaisella pakalla Preferenssiä pelataan?
Pelissä käytetään 32 kortin pakkaa. Se saadaan poistamalla tavallisesta 52 kortin pakasta kaikki kuutosta pienemmät kortit sekä jokerit.

Mikä on korttien arvojärjestys?
Korkeimmasta matalimpaan järjestys on ässä, kuningas, kuningatar, jätkä, 10, 9, 8 ja 7. Ässä on siis korkein ja seiska matalin kortti.

Mikä on leski?
Leski tarkoittaa kahta korttia, jotka jäävät jaon jälkeen pöydälle kuvapuoli alaspäin. Tarjouskierroksen voittanut pelinviejä ottaa ne käteensä ja poistaa tilalle kaksi korttia.

Mitä vistaaminen tarkoittaa?
Vistaaminen tarkoittaa puolustamista pelinviejää vastaan. Vistaava pelaaja sitoutuu keräämään oman osuutensa tikeistä ja yrittää estää pelinviejää saavuttamasta tavoitettaan.

Kannattaako aina tehdä mahdollisimman korkea tarjous?
Ei. Jos pelinviejä ei saavuta lupaamaansa tikkimäärää, hänelle kertyy sakkopisteitä (vuori). Siksi tarjous kannattaa mitoittaa oman käden vahvuuden mukaan.

Onko Preferenssistä erilaisia versioita?
Kyllä. Yleisimpiä ovat itävaltalainen, unkarilainen ja venäläinen muunnelma, jotka eroavat toisistaan lähinnä pisteytyksen, tarjousten ja erikoissopimusten osalta.