Kuten niin monet muutkin ilmaiset pelit, erilaiset logiikkapelit ovat olleet huippusuosittuja jo vuosikymmenten ajan. Niille yhteistä on yksinkertainen toimintaperiaate, joka on helppo oppia – mutta läpipääsy on sen sijaan haastavaa. Kattotermi tällaisille peleille on solitaire, jolla arkikielessä viitataan lähinnä erilaisiin pasianssipeleihin.
Mitä solitaire-pelit ovat?
Kun joku mainitsee solitaire-pelit, hän tarkoittaa mitä todennäköisimmin pasianssia. Pasianssi on monille erittäin tuttu peli, joka ei juuri esittelyä kaipaa. Kyse on korttipelistä, jossa pelipöydän kortteja siirtelemällä pyritään järjestämään kortit suuruusjärjestykseen maittain.
Klondike-pasianssi on perinteinen pasianssin pelimuoto, jonka suurin osa ihmisistä tuntee. Muita variaatioita ovat muun muassa Spider-pasianssi, pyramidipasianssi ja vapaakenttä (FreeCell). Niiden perusidea on sama, mutta pelien käytännön kulku vaihtelee. Pasianssin ystävälle valinnanvaraa siis riittää.
| Klondike | Perinteisin ja tutuin muoto – kortit järjestetään maittain suuruusjärjestykseen. |
| Spider | Rakennetaan laskevia sarjoja; vaikeus riippuu maiden määrästä. |
| Pyramidi | Etsitään pareja pyramidiasetelmasta; kaikki kortit näkyvissä alusta asti. |
| Vapaakenttä (FreeCell) | Lähes kaikki jaot ovat ratkaistavissa; korostaa taitoa ja suunnittelua. |
Huono tuuri voi vesittää kaiken
Solitaire on eri muodoissaan suurimmaksi osaksi taitopeli, mutta tuurillakin on oma osuutensa. Pelien harmillinen puoli on, ettei voittaminen aina ole täysin pelaajan omissa käsissä. Pelimuodosta riippuen korttien jako voi vaikuttaa huomattavasti pelin kulkuun.
Korttien alkujako voi nimittäin sattua olemaan sellainen, ettei peliä ole edes mahdollista päästä läpi. Mikä pahinta, pelin mahdottomuutta ei yleensä voi tietää etukäteen. On turhauttavaa, kun pasianssi alkaa hyvin ja pelaaja näkee vaivaa edetäkseen pitkälle – vain huomatakseen, että mahdolliset siirrot loppuvat kesken.
Silkan tuurin osuus vaihtelee pelimuodoittain, samoin se, kuinka nopeasti tie nousee pystyyn. Suoraviivaisin lienee pyramidipasianssi, jossa etsitään pareja pyramidin muotoisesta korttiasetelmasta ja jossa kaikki kortit ovat näkyvissä. Tässä muodossa jo alkutilanne voi paljastaa, ettei peliä voi viedä loppuun. Jonkin verran taitoa tarvitaan, jotta pöydällä pysyy mahdollisimman monta vaihtoehtoa auki, mutta suurimmaksi osaksi kyse on tuurista: sopivia pareja joko tulee vastaan tai ei.
Pasianssi on suurimmaksi osaksi taitopeli: pärjääminen vaatii loogista päättelyä, hahmottamista ja kärsivällisyyttä. Enemmistö jaoista on voitettavissa taitavalla pelaamisella.
Tuurillakin on kuitenkin osuutensa. Korttien alkujako voi joskus olla sellainen, ettei peliä voi päästä läpi – eikä sitä aina voi tietää etukäteen. Tuurin osuus vaihtelee pelimuodoittain: esimerkiksi vapaakentässä lähes kaikki jaot ovat ratkaistavissa, kun taas pyramidissa sattumalla on suurempi rooli.
Solitaire haastaa monella tavalla
Solitaire-pelit ovat todellisia logiikkapelejä. Niissä pärjääminen vaatii pelaajalta ennen kaikkea loogista päättely- ja hahmotuskykyä. Vaikka osa peleistä kaatuu huonoon tuuriin, ehdoton enemmistö peleistä on voitettavissa – niin uskomattomalta kuin se joskus kuulostaakin.
Pasianssipelien todellinen kauneus tulee esiin juuri haastavuudessa. Monesti peli vaikuttaa mahdottomalta, mutta voitto on silti mahdollinen, joskin se vaatii taitavaa korttien siirtelyä. Voiton avaimet voivat piillä monimutkaisten siirtojen takana, joten pelaajan päättelykyky joutuu koetukselle.
Solitaire-pelien säännöt ovat yleensä varsin yksinkertaiset. Jos kärsivällisyys ei kuitenkaan kuulu omiin vahvuuksiin, ei solitaire välttämättä ole oma juttu – nämä pelit vaativat sitä runsaasti. Pelaaminen itsessään on yksinkertaista, mutta kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka sinnikkäästi pelaaja jaksaa puntaroida vaihtoehtoja ja tehdä kokonaisuuden kannalta fiksuja siirtoja.
Solitaire tarjoaa mainion mahdollisuuden aivojumppaan sellaisesta kiinnostuneille. On hienoa, että pelit ovat hyvin yksinkertaisia mutta samalla vaikeita voittaa. Solitairella on maine pelinä, jota pelataan lähinnä ajan tappamiseksi, mutta se on pelin aliarvioimista. Toki niitä voi pelata vain saadakseen tekemistä, mutta hieman harrastettuaan huomaa, että kyse on todella paneutumista vaativista taitopeleistä.
Solitaire – valtavasti valinnanvaraa
Pelejä on perinteisesti pelattu fyysisillä pelikorteilla, mutta viime vuosikymmeninä nettipasianssi on kasvattanut suosiotaan valtavasti. Kasvu alkoi jo 1990-luvulla Windows-järjestelmän solitaire-pelien myötä, ja moni onkin tutustunut pelimuotoihin juuri sitä kautta.
Internet on tehnyt ilmaisesta solitairesta kaikkien saatavilla olevan. Netissä on suuri valikoima erilaisia solitaire-pelejä, joista pelaajan tarvitsee vain löytää omat suosikkinsa. Peleissä on runsaasti vaihtelua erityisesti ulkoasussa, joten itselleen voi valita silmää miellyttävän pelin. Myös käyttöliittymät vaihtelevat, joten kannattaa etsiä omalla laitteella hyvin toimiva versio.
Aivan oma lukunsa on mobiilisolitaire, jonka tarjontaa voi selata puhelimen sovelluskaupassa. Monet solitaire-pelit ovat täysin ilmaisia, joten peleihin pääsee käsiksi omalla mobiililaitteella missä ja milloin tahansa. Korttipelit taipuvat hyvin mobiilipeleiksi, sillä korttien siirtely pelipöydällä on luontevaa myös sormella.
Yhteenveto
Solitaire on joukko pelejä, jotka sopivat erityisesti niille, jotka haluavat haastaa loogista päättelykykyään. Toisin sanoen ne eivät kovin hyvin sovi niille, jotka eivät pidä tällaisista aivopähkinöistä.
Solitaire eli pasianssi on ennen kaikkea taitopeli, mutta sen haittapuoli on, että tuurillakin on merkitystä. Kun tähän lisää pelien yleisen haastavuuden, on selvää, ettei kaikkia pelejä saa läpi. Tähän kannattaa asennoitua oikein jo ennakkoon, jottei pelatessa tule liian suuria pettymyksiä.
Itselle sopiva nettisolitaire on helppo löytää, joten pelit ovat kaikkien pelattavissa. Ne sopivat monenlaisiin tavoitteisiin – niin ajan kuluttamiseen kuin itsensä haastamiseen. Yksi solitairen parhaista puolista onkin, että kaikki voivat pelata sitä, kukin omalla tavallaan.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä solitaire tarkoittaa?
Solitaire on kattotermi yhden pelaajan korttipeleille, joilla arkikielessä viitataan yleensä pasianssiin. Tavoitteena on järjestää kortit sääntöjen mukaisesti.
Mikä on Klondike-pasianssi?
Klondike on perinteisin ja tutuin pasianssin muoto, jossa kortit järjestetään maittain suuruusjärjestykseen. Se on monille se ”peruspasianssi”.
Mitä muita pasianssin muotoja on?
Yleisiä muotoja ovat muun muassa Spider-pasianssi, pyramidipasianssi ja vapaakenttä (FreeCell). Niiden perusidea on sama, mutta säännöt ja kulku vaihtelevat.
Onko pasianssi taito- vai tuuripeli?
Pääosin taitopeli: se vaatii loogista päättelyä ja kärsivällisyyttä. Tuurilla on kuitenkin osuutensa, sillä osa jaoista voi olla mahdottomia ratkaista. Tuurin merkitys vaihtelee pelimuodoittain.
Voiko solitairea pelata ilmaiseksi?
Kyllä. Netissä ja mobiilisovelluskaupoissa on runsaasti täysin ilmaisia solitaire-pelejä eri ulkoasuilla ja käyttöliittymillä.






