Pasianssi eli solitaire on yksi maailman suosituimmista ajanvietepeleistä. Ne ovat säännöiltään varsin yksinkertaisia korttipelejä, jotka kuitenkin vaativat runsaasti taitoa ja päättelykykyä. Maailmanlaajuisesta suosiosta kertoo paljon se, että perinteisestä pasianssista on tehty monia muunnelmia. Yksi suosituimmista on vapaakenttä (FreeCell).
Kuinka vapaakenttä toimii?
Vapaakenttä muistuttaa perinteistä pasianssia: tavoitteena on järjestää kortit maittain suuruusjärjestykseen. Pinoihin kortteja lajitellaan laskevassa järjestyksessä niin, että punainen ja musta väri vuorottelevat.
Pelin kulussa on kuitenkin eroja. Pelipöydällä on kahdeksan pinoa, joissa kaikki kortit ovat näkyvissä alusta asti. Pelin erikoisuus on vapaakenttä, jossa on paikat neljälle kortille. Vapaakenttään voi siirtää kortteja väliaikaiseen säilytykseen, mikä on näppärä ominaisuus silloin, kun jokin kortti on tiellä. Aivan huolettomasti kortteja ei kuitenkaan voi siirrellä pois tieltä, sillä kortin voi ottaa takaisin pelipöydälle vain, jos se sääntöjen puitteissa sopii jonnekin.
Vapaakenttä on taitopeli
Kun puheenaiheena on pasianssi, esiin nousee usein tuurin merkitys. Joissakin pelimuodoissa tuurilla voi olla huomattava rooli, sillä jako voi olla sellainen, ettei peliä ole edes teoriassa mahdollista päästä läpi. Vapaakentän ehkä suurin vahvuus on, että onnella on siinä erittäin vähäinen merkitys.
Asiaa on tutkittu, ja lähes kaikki vapaakentän jaot ovat voitettavissa – vain häviävän pieni osa on matemaattisesti mahdottomia läpäistä. Tämä on pelaajan kannalta erinomainen uutinen, ja se tekee vapaakentästä erityisen houkuttelevan niille, jotka ovat muissa pasianssipeleissä turhautuneet siihen, että peli voi olla käytännössä ohi jo ennen ensimmäistä siirtoa.
Se, että peli on lähes aina voitettavissa, ei silti tarkoita, että voitto tulisi helposti. Voittaminen voi vaatia runsaasti korttien siirtelyä, ja moni asia voi matkan varrella mennä pieleen. Vaikka peli on lähes varmasti ratkaistavissa, matka voi katketa pelaajan omien valintojen vuoksi: huonoilla siirroilla voi ajaa itsensä umpikujaan ennenaikaisesti.
Siksi voitokas vapaakenttä vaatii älyn lisäksi kokemusta. Harjoittelu opettaa, millaisia siirtoja kannattaa tehdä missäkin tilanteessa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jokaisen siirron olisi hyvä avata jatkoa ajatellen mahdollisimman monta uutta mahdollisuutta. Juuri tämä älyllinen haaste tekee vapaakentästä palkitsevan: voitto maistuu makealta, kun sen eteen on nähnyt vaivaa.
Ilmainen vapaakenttä monesta lähteestä
Älypelien ystäville hyvä uutinen on, että ilmaista vapaakenttää on saatavilla monista lähteistä – jälleen osoitus siitä, etteivät parhaat nettipelit aina ole maksullisia. Pelattavaa löytyy laitteesta riippumatta.
Monilla sivustoilla vapaakenttää voi pelata kätevästi suoraan selaimessa, ja valinnanvaraa on paljon, joten pelaajan ei tarvitse tyytyä vain yhteen versioon. Mobiiliversiot puolestaan varmistavat, että peliä voi pelata myös puhelimella, ja ne ovat pääsääntöisesti ilmaisia.
Vapaakenttä sopii lähes kaikille
Vapaakenttä sopii yleisesti ottaen monenlaisille pelaajille. Se ei kuitenkaan lukeudu kaikkein helpoimpiin peleihin, joten perheen pienimmille sitä ei ehkä kannata ensimmäisenä suositella. Siirtoja voi tarvita paljon ja peli voi kestää kauan, joten kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä pelaajan ominaisuuksista. Jos on tottunut pelaamaan lähinnä nopeatempoisia pelejä, vapaakentän rauhallinen rytmi voi tuntua jopa hitaalta.
Jos taas kärsivällisyyttä löytyy ja älypelit ovat lähellä sydäntä, vapaakenttä on erinomainen valinta. Pelit ovat ratkaistavissa, mutta voitto lipeää usein pelaajan omien siirtojen takia – joten peliä on osattava aloittaa alusta uudelleen ja uudelleen. Hyvä vinkki aloittelijalle on olla ottamatta peliä liian vakavasti: pasianssissa tappiot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Kannattaa siis laskea voittoja, ei häviöitä. Rennolla asenteella luvassa on varmasti hauskoja ja palkitsevia pelihetkiä.
Yhteenveto
Vapaakenttä on loistavaa ajanvietettä ennen kaikkea siksi, että se tarjoaa hyvän älyllisen haasteen. Pelaaminen on palkitsevaa, sillä pärjääminen vaatii harjoittelua. Pelin suurin etu on, että käytännössä kaikki jaot ovat voitettavissa – uuden pelaajan on mukava aloittaa, kun tietää, että lopputulos on omista valinnoista kiinni. Peli on sopivan yksinkertainen mutta samalla haastava, joten sen parissa viihtyy juuri niin kauan kuin itse jaksaa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on vapaakenttä (FreeCell)?
Vapaakenttä on pasianssin muoto, jossa on kahdeksan pinoa ja neljä ”vapaakenttää” korttien väliaikaiseen säilytykseen. Tavoitteena on järjestää kortit maittain suuruusjärjestykseen.
Onko vapaakenttä taito- vai tuuripeli?
Vapaakenttä on vahvasti taitopeli. Tuurilla on hyvin vähäinen merkitys, sillä lähes kaikki jaot ovat ratkaistavissa – voitto riippuu ennen kaikkea pelaajan valinnoista.
Voiko vapaakentässä aina voittaa?
Lähes aina: vain häviävän pieni osa jaoista on mahdottomia. Voitto ei silti ole taattu, koska huonot siirrot voivat johtaa umpikujaan.
Miten vapaakenttä eroaa perinteisestä pasianssista?
Kaikki kortit ovat näkyvissä alusta asti, ja neljä vapaakenttää mahdollistaa korttien väliaikaisen siirtämisen. Tämä tekee pelistä taitopainotteisemman kuin moni muu pasianssi.
Sopiiko vapaakenttä lapsille?
Peli vaatii kärsivällisyyttä ja päättelykykyä, joten se ei ole helpoimmasta päästä. Aivan pienimmille se ei välttämättä sovi, mutta vanhemmille lapsille ja aikuisille se on oiva älyllinen haaste.
