Shakki on kahden pelaajan strategiapeli, jossa molemmilla on oma ”armeijansa” erilaisia nappuloita.
Jokaisella nappulalla on oma liikkumistapansa, ja armeijaa johtaa kuningas. Pelin tavoitteena on saattaa vastustajan kuningas shakkimattiin: uhata sitä niin, ettei uhkaa voi enää torjua.
Tässä oppaassa käydään läpi shakin säännöt, nappuloiden liikkeet, erikoissäännöt ja perusstrategiat selkeästi ja aloittelijaystävällisesti. Lopuksi tutustutaan myös muutamaan suosittuun muunnelmaan.
Miten shakkia pelataan?
Shakkia pelataan neliönmuotoisella laudalla, jossa on 64 ruutua. Toinen pelaaja pelaa valkoisilla ja toinen mustilla nappuloilla.
Peli alkaa aina valkoisen pelaajan siirrolla, minkä jälkeen pelaajat siirtävät nappuloitaan vuorotellen. Tavoitteena on saartaa vastustajan kuningas niin, ettei sillä ole yhtään turvallista siirtoa.
Kuningasta ei koskaan varsinaisesti lyödä pois laudalta. Kun kuningas on uhattuna eikä uhkaa voi mitenkään torjua, syntyy shakkimatti ja peli päättyy heti.
Shakkilauta
Shakkilauta koostuu kahdeksasta rivistä ja kahdeksasta sarakkeesta, eli yhteensä 64 ruudusta. Ruudut vuorottelevat vaalean ja tumman värin välillä.
Lauta asetetaan niin, että kummankin pelaajan oikeassa alakulmassa on vaalea ruutu. Nappulat asetetaan pelaajaa lähimmille kahdelle riville.
Nappuloiden liikkeet
Shakissa on kuusi erilaista nappulatyyppiä, ja jokaisella on tarkkaan määritelty liikkumistapa. Nappuloiden liikkeiden opettelu on ensimmäinen askel pelin oppimisessa.
Sotilas
Sotilas liikkuu eteenpäin yhden ruudun kerrallaan. Ensimmäisellä siirrollaan se saa liikkua yhden tai kaksi ruutua.
Sotilas lyö vastustajan nappuloita viistoon eteenpäin, ei suoraan edessään olevaa nappulaa. Vaikka sotilas on heikoin nappula, se voi korottua vahvemmaksi päästessään vastustajan takariville.
Ratsu
Ratsu liikkuu L-kirjaimen muotoisesti: kaksi ruutua yhteen suuntaan ja yhden ruudun kohtisuoraan siitä. Se on ainoa nappula, joka voi hypätä muiden nappuloiden yli.
Lähetti
Lähetti liikkuu viistoon niin monta ruutua kuin haluaa, kunhan tie on vapaa. Kukin lähetti pysyy koko pelin ajan saman värisillä ruuduilla.
Torni
Torni liikkuu pysty- ja vaakasuunnassa niin monta ruutua kuin haluaa. Se ei voi hypätä muiden nappuloiden yli.
Kuningatar
Kuningatar on pelin voimakkain nappula. Se liikkuu pysty-, vaaka- ja viistosuuntaan, eli siinä yhdistyvät tornin ja lähetin liikkeet.
Kuningas
Kuningas liikkuu yhden ruudun kerrallaan mihin tahansa suuntaan. Se on pelin tärkein nappula, sillä koko peli ratkeaa kuninkaan kohtalosta.
Shakin erikoissäännöt
Perusliikkeiden lisäksi shakissa on muutama erikoissääntö, jotka on hyvä tuntea alusta alkaen.
Linnoitus (tornitus)
Linnoituksessa kuningas ja torni liikkuvat samalla siirrolla. Kuningas siirtyy kaksi ruutua tornia kohti, ja torni hyppää sen toiselle puolelle.
Linnoituksen voi tehdä vain, jos kumpikaan nappula ei ole vielä liikkunut, niiden välissä ei ole muita nappuloita eikä kuningas ole shakissa tai kulje uhatun ruudun kautta.
Ohestalyönti (en passant)
Ohestalyönti on sotilaan erikoislyönti. Jos vastustajan sotilas siirtyy ensimmäisellä siirrollaan kaksi ruutua ja pysähtyy oman sotilaasi viereen samalle riville, voit lyödä sen ikään kuin se olisi liikkunut vain yhden ruudun.
Lyövä sotilaasi siirtyy viistoon sen ruudun taakse, jonka vastustajan sotilas ohitti. Ohestalyönnin voi tehdä vain heti seuraavalla siirrolla.
Sotilaan korotus
Kun sotilas saavuttaa vastustajan takarivin, se korotetaan toiseksi nappulaksi. Pelaaja valitsee yleensä kuningattaren, mutta myös tornin, lähetin tai ratsun voi valita. Kuningasta ei voi valita.
Miten peli päättyy?
Shakki voi päättyä voittoon tai tasapeliin monella eri tavalla. On hyödyllistä tuntea nämä tilanteet, jotta osaa pelata loppupelin oikein.
Tärkein ero kannattaa muistaa: shakkimatti tarkoittaa, että uhattua kuningasta ei voi pelastaa, kun taas patti tarkoittaa, ettei vuorossa olevalla pelaajalla ole yhtään sallittua siirtoa, vaikka kuningas ei ole uhattuna. Matti ratkaisee pelin, patti johtaa tasapeliin.
Strategiat shakin voittamiseen
Shakki jaetaan yleensä kolmeen vaiheeseen: avaukseen, keskipeliin ja loppupeliin. Jokaisella on omat periaatteensa.
Avaus
Avauksessa tärkeintä on kehittää nappuloita ja hallita laudan keskustaa. Kannattaa tuoda ratsut ja lähetit peliin nopeasti sekä turvata kuningas usein linnoituksella.
Keskipeli
Keskipelissä arvioidaan asemaa jatkuvasti ja pyritään pitämään nappulat aktiivisina. Hyviä periaatteita ovat vastustajan heikkouksien etsiminen ja omien sotilaiden tukeminen toisillaan.
Loppupeli
Kun nappuloita on vähän jäljellä, kuningasta kannattaa käyttää aktiivisesti. Yksi keskeinen tavoite on saada oma sotilas korotusriville ja muuttaa se kuningattareksi.
Jos pidät loogista päättelyä vaativista peleistä, myös Miinaharava haastaa ajattelun mukavalla tavalla.
Shakin muunnelmia
Kun perussäännöt ovat hallussa, shakkia voi monipuolistaa erilaisilla muunnelmilla. Ne tarjoavat uutta haastetta myös kokeneemmille pelaajille.
Shakki960 (Fischer Random)
Shakki960 on suurmestari Bobby Fischerin kehittämä muunnelma. Siinä takarivin nappulat (tornit, ratsut, lähetit, kuningas ja kuningatar) asetetaan satunnaiseen järjestykseen, kun taas sotilaat ovat tavallisilla paikoillaan.
Asetelma ei ole täysin sattumanvarainen: lähettien on oltava eri värisillä ruuduilla ja kuninkaan on aloitettava tornien välistä. Muunnelma vähentää ulkoa opeteltujen avausten merkitystä.
Kukkulan kuningas (King of the Hill)
Tässä muunnelmassa pelaaja voittaa myös, jos saa oman kuninkaansa turvallisesti laudan keskimmäisiin ruutuihin. Se korostaa kuninkaan aktiivista ja rohkeaa käyttöä.
3-shakki (Three-check)
3-shakissa voittaa pelaaja, joka onnistuu uhkaamaan vastustajan kuningasta eli antamaan shakin kolme kertaa pelin aikana. Kuningasta ei siis tarvitse saada mattiin – pelkkä kolmas shakki riittää. Myös tavallinen shakkimatti on edelleen voittotapa.
Tandemshakki ja Crazyhouse
Tandemshakki on kahden parin nelinpeli kahdella laudalla, jossa lyödyt nappulat annetaan omalle joukkuetoverille laudalle asetettaviksi. Crazyhouse on samankaltainen, mutta sitä pelataan kahden pelaajan kesken yhdellä laudalla: lyödyt nappulat voi tuoda takaisin laudalle omina nappuloina.
Shakin historia lyhyesti
Shakin juuret ulottuvat Intiaan, jossa sitä pelattiin varhaisessa muodossa nimeltä chaturanga. Peli levisi Persian ja arabimaiden kautta Eurooppaan.
Nykyisen kaltaiset nappuloiden liikkeet, kuten kuningattaren ja lähetin voimakas liike, kehittyivät Euroopassa noin 1400–1500-luvuilla. Modernit kilpailusäännöt vakiintuivat 1800-luvulla, kun järjestäytynyt turnaustoiminta yleistyi.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on shakin tärkein nappula?
Tärkein nappula on kuningas, koska koko peli ratkeaa sen kohtalosta. Voimakkain nappula on sen sijaan kuningatar.
Kuka keksi shakin?
Shakilla ei ole yksittäistä keksijää. Sen uskotaan kehittyneen Intiassa pelistä nimeltä chaturanga ja levinneen sieltä Persian kautta Eurooppaan.
Kuinka monta ruutua shakkilaudassa on?
Laudassa on 64 ruutua: kahdeksan riviä ja kahdeksan saraketta. Ruudut vuorottelevat vaalean ja tumman värin välillä.
Mitä eroa on shakkimatilla ja patilla?
Shakkimatissa uhattua kuningasta ei voi pelastaa, ja peli päättyy voittoon. Patissa vuorossa olevalla pelaajalla ei ole yhtään sallittua siirtoa, vaikka kuningas ei ole uhattuna – tämä johtaa tasapeliin.
Mikä on ohestalyönti?
Ohestalyönti (en passant) on sotilaan erikoislyönti. Jos vastustajan sotilas ohittaa oman sotilaasi liikkumalla kaksi ruutua, voit lyödä sen heti seuraavalla siirrolla ikään kuin se olisi liikkunut vain yhden ruudun.
Voiko sotilaan korottaa miksi tahansa nappulaksi?
Sotilaan voi korottaa kuningattareksi, torniksi, lähetiksi tai ratsuksi. Kuningasta ei voi valita, eikä korotus ole pakko olla kuningatar.
Mitä shakki kehittää?
Shakki kehittää loogista ajattelua, suunnittelua ja kykyä ennakoida vastustajan liikkeitä. Se harjoittaa myös keskittymistä ja ongelmanratkaisua.
