Pasianssista puhuttaessa on hyvä tiedostaa, ettei se ole vain yksi yksittäinen peli, vaan pikemminkin kattokäsite monille erilaisille pelimuodoille. Kun arkipäivän kielenkäytössä puhutaan pasianssista, tarkoitetaan usein pelin Klondike pasianssi -nimistä muotoa. Kyseessä siis on juurikin se perinteinen pasianssi peli, jonka suuri osa ihmisistä tuntee!
Klondike pasianssi – perinteikäs peli
Klondike pasianssi on siis juurikin sitä mikä ihmisille yleensä tulee mieleen sanasta pasianssi. Pelipöydällä on seitsemän korttipinoa, joista ensimmäisessä on yksi kortti, toisessa kaksi, kolmannessa kolme ja niin edelleen. Lopullinen tavoite on järjestää pakan kortit maittain suuruusjärjestykseen erillisiin pinoihin pöydän ulkopuolelle. Tähän tavoitteeseen pyritään siirtelemällä pöydällä näkyviä kortteja niin, että punainen ja musta väri vuorottelevat keskenään.
Klondike pasianssi on sekä tuuri- että taitopeli
Pelin kauneus, joidenkin mielestä kauheus, piilee siinä, että voittoon tarvitaan aina hyvää pelionnea. Jos pelikorttien jakautuminen ei ole ollut pelaajan kannalta suotuisa, on pelin voittaminen erittäin vaikeaa ja joissakin tapauksissa matemaattisesti mahdotonta.
Tämä sattumanvaraisuus lukeutuu pelin suurimpiin heikkouksiin. Vähemmistö peleistä loppujen lopuksi on ainakaan teoreettisessa mielessä matemaattisesti mahdottomia, mutta sellaisten jakojen olemassaolo ylipäätään on pelaajien kannalta harmillista. Uutta pelaajaa tuskin innostaa tieto siitä, että peli on voinut mennä pieleen jo jakovaiheessa.
Pelien huono puoli on, että ne eivät ilmoita etukäteen mahdottomasta pelistä. Syynä tähän on toki varmasti se, että ehdottomasti suurin osa jaoista on itse asiassa voitettavissa, mutta umpikujaan ajaudutaan lopulta pelaajan itsensä tekemien valintojen seurauksena. Pelissä tarvitaan siis myös taitoa!
Hyvä käytännön vinkki pelaajille onkin välttää liiallista kunnianhimoa. Jo pelkästään erilaisista jaoista johtuen pelissä on runsaasti vaihtelua, jonka takia lähtökohdat ja näin ollen voitonmahdollisuudet ovat joka kerta erilaiset. Tavallisen peruspelaajan näkökulmasta Klondike pasianssi on helposti yksi niistä peleistä, joissa määrä korvaa laadun – jos pelit tökkivät, kannattaa niitä aloittaa alusta niin kauan, että suotuisasti kulkeva jako tulee vastaan.
Matemaattinen ja looginen haaste
Pasianssi pelit, kuten Klondike, ovat niin kiehtovia juurikin siksi, että ne asettavat todellinen loogisen haasteen pelaajille. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, suurin osa peleistä on todellakin voitettavissa!
Pelin todellinen kauneus tulee esiin siinä, että voiton ratkaisu voi piillä monien monimutkaisten siirtojen takana. Monesti siirtelyä pitää tehdä niin paljon, ettei tavallisen pelaajan hahmotuskyky tai kärsivällisyys riitä. Pelissä pääsee siis haastamaan itseään toden teolla! Klondike pasianssi on siinä mielessä raaka peli, että parikin siirtoa voi ratkaista kaiken. Pelaajien kannalta ikävä uutinen on, että itsensä pussiin pelaamiseen ei välttämättä tarvita kovinkaan montaa hölmöä siirtoa.
Pelatessa kannattaa siis miettiä, mitä tekee. Fiksuja siirtoja oppii toki tekemään kokemuksen myötä, mutta varsinkin uusien pelaajien kannattaa hieman tutustua pelin saloihin ennen kuin tuomitsee koko pelin liian vaikeaksi. Tässä mielessä Klondike on siis jossakin määrin peli, jossa pärjääminen vaatii hieman kokemusta.
Voidaankin sanoa, että Klondiken hienous piilee sen haastavuudessa. Pelissä ei olisi mitään mielenkiintoa, jos sen voisi aina läpäistä ja vieläpä helposti. Pelaaminen on huomattavasti palkitsevampaa, kun menestys ei tule sormia napsauttamalla.
Klondike pasianssi sopii erityyppisille pelaajille
Niinkin yksinkertaista peliä kuin Klondike pasianssi voidaan pelata monilla eri tavoilla, mikä tarkoittaa, että peli sopii monille erilaisille pelaajille. Koska pelin säännöt on todellakin helppo oppia ja itse pelaaminenkin on varsin simppeliä, sopii se käytännössä kaikille.
Pelistä nauttiakseen sitä ei suinkaan tarvitse pelata hampaat irvessä. Yksinkertaisen toimintaperiaatteen ansiosta peli sopii mainiosti huolettomaksi ajanvietteeksi, jonka aikana saa myös hieman aivojumppaa. Tällaisena monet aivan varmasti ovat pelin oppineetkin tuntemaan.
Pelissä ei sinänsä ole mitään, mikä tekisi siitä ei-suositeltavan pelin tietynikäisille pelaajille. Nuoremmankin polven on helppoa oppia Klondiken säännöt, mutta harmitus voi ymmärrettävästi olla suuri, kun pelit eivät useasta yrityksestä huolimatta päätykään voittoon. Loppujen lopuksi kyse on leppoisasta pulmapelistä, mutta totuuden nimissä on sanottava, että sillä on kaikki eväät olla ärsyttäväkin – jopa aikuisten keskuudessa. Siksi voidaankin ajatella, ettei Klondike pasianssi eivätkä muutkaan pasianssi pelit ole välttämättä aivan ykkösvalinta nuorille lapsille.
Klondike pasianssi on aikojen saatossa kiehtonut matemaatikoitakin, eikä ihme! Monia on kiinnostanut, mikä on voittamisen todennäköisyys milloinkin ja mikä on optimaalisin tapa pelata. Selvää ainakin on, että jokainen siirto pitäisi mahdollisuuksien mukaan suunnitella niin, että jatkossa olisi mahdollisimman monia vaihtoehtoja avoinna. Näin ollen peli sopii erinomaisesti loogisia pulmia rakastaville! Jos mielenkiintoa on, voi loogista hahmotuskykyään haastaa toden teolla puntaroimalla eri siirtoja tarkkaan ja pelaamalla niin optimaalisia pelejä kuin mahdollista.
Peli on kaikille sopiva myös laitteiden suhteen. Perinteinen netti pasianssi onnistuu tietokoneen selaimella, ja lisäksi ladattavissa on monia ilmaisia pasianssi sovelluksia. Lisäksi iso plussa on, että pasianssi mobiilissa onnistuu myöskin. Klondiken mobiiliversioita on saatavilla ilmaiseksi aivan kuten tietokoneversioitakin. Korttipelit ovat toimintamekaniikaltaan jo valmiiksi varsin helppoja sovittaa mobiiliin, sillä korttien siirtäminen paikasta toiseen on helposti tehtävissä myös sormella vetämällä. Jos ilmaiset pelit kiinnostavat, on tässä samalla sekä helppo että haastava vaihtoehto!
