Netti- ja videopelien pelaamista katsotaan toisinaan hieman huonolla silmällä. Pelaamiseen liitetään usein epäsosiaalisuutta, syrjäytymistä, vähäistä liikuntaa ja laiskuutta. Nämä ovat kuitenkin pitkälti ennakkoluuloja, ja moni pelaaja on kaikkea muuta kuin edellä kuvattu.
Ennakkoluulot syntyvät luontevasti ihmisiltä, jotka eivät itse pelaa digitaalisia pelejä. On inhimillistä muodostaa käsityksiä, mutta on väärin tuomita jokin asia pelkästään niiden perusteella – varsinkin, kun pelaamisella voi olla monia hyötyjä. Liiallisesta pelaamisesta voi toki olla haittaakin, mutta niin on monen muunkin tekemisen kanssa: kohtuus on hyväksi.
Pelaamisen aloittaminen on helppoa
Pelaamisen aloittamiseen on tarjolla runsaasti vaihtoehtoja kaikentasoisille pelaajille. Netissä on paljon sivustoja, joilla voi pelata ilmaiseksi – hyvä esimerkki on Chess.com, joka ponnahti suureen suosioon etenkin, kun Netflixin suosittu shakkiaiheinen sarja (The Queen’s Gambit) nosti shakin pinnalle. Ilmaisia pelejä löytää helposti myös selaimesta ja mobiilisovelluksista, ja jos omistaa pelikonsolin, valinnanvaraa riittää sielläkin.
Matala aloituskynnys on yksi pelaamisen parhaista puolista: monen pelin pariin pääsee hetkessä ilman erillisiä hankintoja. Näin kokeilemaan pääsee helposti, ja itselle mieluisan pelin voi löytää monen vaihtoehdon joukosta.
Sosiaalinen harrastus
Toisin kuin usein luullaan, pelaaminen voi olla hyvinkin sosiaalista. Pelaamaan voi kokoontua porukalla kaverin luo ja pelata yhdessä – samassa joukkueessa, toisia vastaan tai vuorotellen. Yhteinen tekeminen tekee tutustumisesta luontevaa, sillä sosiaalisuus syntyy usein kuin itsestään, kun keskittyy yhdessä johonkin.
Ihmisiin voi tutustua myös verkossa. Monissa peleissä voi kommunikoida muiden pelaajien kanssa esimerkiksi mikrofonin avulla, ja moni onkin ystävystynyt toisella puolella maapalloa asuvien pelaajien kanssa. Yhdistävänä tekijänä toimii pelaaminen, ja samalla voi jopa kartuttaa kielitaitoaan.
Aivojumppaa ja rentoutusta
Myös aivot voivat hyötyä pelaamisesta. Monet pelit vaativat strategista ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua ja vahvaa keskittymistä. Osa peleistä rakentuu monimutkaisten ja vaikeiden tehtävien ympärille, ja pelaaja voi juuttua johonkin haasteeseen jopa viikoiksi – helppoa pelaaminen ei siis aina ole.
Pelatessa joutuu tekemään päätöksiä nopeasti, joten myös päätöksentekokyky saa harjoitusta. Toisaalta osa päätöksistä vaikuttaa pelin kulkuun vasta pidemmällä aikavälillä, mikä opettaa strategista ajattelua sekä syy- ja seuraussuhteiden hahmottamista.
Aivojumpan vastapainoksi pelaaminen myös rentouttaa monien mieltä ja kehoa. Kaikki eivät rentoudu pelaamalla, mutta monelle se on tapa irrottautua arjen ajatuksista. Se ei ole ihme, sillä pelit tarjoavat aivan toisenlaisen maailman kuin se, jossa itse elämme – ja koska pelaaminen vaatii keskittymistä, muuta on vaikea samalla murehtia. Pelit tarjoavat myös mahdollisuuden eläytyä johonkin toiseen rooliin ja erilaiseen elämään, mikä voi tuntua samalla sekä vapauttavalta että rentouttavalta.
Usein kysytyt kysymykset
Onko pelaamisesta hyötyä?
Kyllä, pelaamisella voi olla monia hyötyjä: se on helppo aloittaa, se voi olla sosiaalista, ja se tarjoaa aivojumppaa (strategia, keskittyminen, päätöksenteko) sekä rentoutusta. Kohtuus on kuitenkin tärkeää.
Onko pelaaminen epäsosiaalista?
Ei välttämättä. Monet pelit ovat luonteeltaan yhteisöllisiä: niitä voi pelata kavereiden kanssa tai tutustua uusiin ihmisiin verkossa, joskus toiselta puolelta maailmaa.
Voiko pelaaminen kehittää ajattelua?
Monet pelit harjoittavat strategista ajattelua, ongelmanratkaisua, keskittymistä ja nopeaa päätöksentekoa. Tässä mielessä pelaaminen voi toimia eräänlaisena aivojumppana.
Onko pelaamisesta haittaa?
Liiallisesta pelaamisesta voi olla haittaa, kuten monesta muustakin tekemisestä. Olennaista on kohtuus ja tasapaino muun elämän kanssa.
